Loppu hyvin – Jekun tähystysleikkaus

Jekku on aina ollut ahne tyyppi, joka hotkii ruokansa. Varsinkin, jos se pelkää jonkun ottavan ruoan siltä pois. Maaliskuisena lauantai-iltapäivänä kävin koirien kanssa jäällä 6 km lenkillä ja annoin niille sen jälkeen sian sääriluut. Jonkun ajan päästä Jekku alkoi köhimään ja sen vatsa turpoamaan. Kun koiran olo ei tuntunut kotikonstein helpottavan, jouduttiin lähtemään päivystykseen.

Jekku_paivystys

Päivystyksessä otettiin röntgenkuvat. Jekun vatsa oli kaasuuntunut luumurskan vuoksi ja kaasun poistamiseksi koira piti joko oksetuttaa lääketieteellisesti, letkuttaa tai leikata sen maha auki. Paikalla olleet kaksi eläinlääkäriä totesivat, että tilannetta vaikeuttaa mutkalla oleva ruokatorvi. Kuulema jokin massa (kasvain?) on painanut koiran ruokatorven ulkopuolelta (keuhkoista?) kaarelle. Oltiin miehen kanssa ihmeissämme lääkärien kommenteista, mutta pakon edessä valittiin letkuttaminen. Sitä ei kuitenkaan päästy tekemään vielä pariin tuntiin, koska päivystyksessä oli ruuhkaa eikä Jekku ollut potilaista heikkokuntoisin. Kun koira viimein rauhoitettiin letkuttamista varten, lähdettiin käymään nopeasti kotona.

Eläinlääkäriasemalle palaaminen oli shokki. Letkuttaminen oli epäonnistunut, kuulema siksi, että ruokatorvi on niin kaareutunut. Jekku oli saanut voimakkaita hengitystieoireita ja hätäratkaisuna eläinlääkäri oli pistänyt reiän sen kylkikaaren läpi, jotta kaasu saatiin ulos. Koira oli jouduttu herättämään kesken rauhoituksen ja se oli pelottavan sekaisin. Lääkäri totesi, että kaikki nukutuksen vaativat toimenpiteet ovat tälle koiralle sydänvian takia erittäin suuri riski. Kolmen tunnin kuluttua aamuyöllä tilanne oli vähän rauhoittunut ja pääsimme kotiin.

Kotona nieleminen ja makuulle meneminen tuottivat Jekulle selvästi vaikeuksia. Varasin maanantaiaamulle ajan Evidensia Jyväskylään. Siellä otettiin uudet röntgenkuvat, joiden perusteella eläinlääkäri arvioi ruokatorven alapäähän todennäköisesti juuttuneen luupalan. Se epämääräinen massa ei siis tosiaan ollut ruokatorven ulkopuolella ja ihmettelen, miksei asiaa osattu päivystyksessä diagnosoida. Tunsin itseni tyhmäksi, olisi tämä pitänyt amatöörinkin tajuta. Lauantain hätätilanteessa sitä halusi kuitenkin luottaa asiantuntijoihin, vaikka letkuttamista odottaessa mielessä pyörikin, että pitäisikö ajaa Hattulaan.

No, maanantaina päätettiin, että vierasesine yritettäisiin poistaa saman tien tähystyksessä. Koska epäonnistumisen mahdollisuus oli olemassa, jouduttiin keskustelemaan toisestakin vaihtoehdosta. En pysty sanoin kuvaamaan sitä tunnetta, kun istutaan eläinlääkäriaseman aulassa odottamassa tietoa, selviääkö Jekku hengissä vai ei :'(

Jekku_tahystys

Jekun ruokatorvesta poistettu pala

Ruokatorvessa oli tosiaan luunpala ja tiukassa olikin. Onneksi se saatiin lopulta pois. Toipuminen sujui hyvin, joskin kaksi viikkoa tähystyksen jälkeen heräsin yöllä siihen, että Jekku oksensi peukalonpään kokoisen luunpalan. Kiirastorstaina kävimme vielä Evidensiassa kontrollitähystyksessä toteamassa, että ruokatorveen tai mahalaukkuun ei jäänyt episodista mitään vaurioita. (Niin, Jekkuhan on tosiaan rauhoitettu päivystyksessä käymisen jälkeen jo kahdesti ilman mitään ongelmia, vaikka sen piti kuulema olla valtava riski…) Vietiin samalla Evidensian henkilökunnalle pääsiäiskukka ja kortti kiitokseksi asiantuntevasta ja empaattisesta hoidosta.

Oli siis vähällä käydä huonosti, mutta loppu hyvin. Kieltämättä uskomatonta, kuinka erilaiset lausunnot koirastaan ja sen peruskunnosta voi saada kahden vuorokauden välein. Omaa käsitystäni Jekun terveydentilasta tapaus ei kyllä muuttanut mihinkään. Se on perusterve koira, jolta on poistettu pallit ja muutamat hampaat sekä diagnosoitu sydänvika, joka ei ole toistaiseksi aiheuttanut oireita tai vaatinut lääkitystä. Toivottavasti on vielä pitkään.

2 ajatusta artikkelista “Loppu hyvin – Jekun tähystysleikkaus

    1. Kata Kirjoittaja

      Laiskalta bloggaajalta oli jäänyt tämä kommentti huomaamatta, anteeksi Suvi! Jekun ja Genan matkojen varrella on kieltämättä ollut havaittavissa yhtäläisyyksiä. Vähän kyllä hirvittää, kun haaveissa olisi muuttaa maalle kymmenien kilometrien päähän minkäänlaisista lääkäreistä, että miten sitten selvitään, kun nytkin kävi näin…

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s