Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2014

Kisavuosi käyntiin

Tänään kisattiin ensimmäistä kertaa sitten joulukuun. Paikkana Lempäälä ja ohjattavana tällä kertaa pelkästään Jekku. Mun agiliidot tapahtuu yhä polvituen kanssa, mutta nyt oli hienoa huomata, etten enää varonut jalkaani. Valssasinkin radoilla monta kertaa, vaikka valssi oli nimenomaan se liike, jossa taannoin polveni rikoin ja jota alkuun välttelin. Enkä juuri edes jännittänyt startteja, vaikka olikin pitkä kisatauko alla.

Itse kisasuorituksissa oli hyvää ja huonoa. Hyppyradalla Jekun vire ei ollut kohdallaan, se oli jo lähtökarsinassa kovin nuuskivaisella tuulella. Keppejä jännitin, koska niiden kanssa oli viimeksi kisoissa outoja ongelmia: koira meni oikein sisään ja jätti hetken päästä pujottelun kesken. Kepeiltä tuli nytkin ekalla radalla virhe, lisäksi runsaasti yliaikaa. Toinen rata oli päivän paras, olin tosi tyytyväinen, että sain paikattua edellisen radan suurimmat ongelmat. Koiran vire oli paljon parempi ja vauhtikin ihan ok. Keppien aloituksessa annoin Jekulle tietoisesti tilaa ja käskytin tiukasti, nyt pujottelu toimi. Harmi vaan, että keinulla lähdin kääntymään liian aikaisin seuraavalle esteelle ja siitä meille harvinainen kontaktivirhe ja tulokseksi vitonen. Kolmannessa startissa ei tehty ratavirheitä, mutta vire katosi toistamiseen ja koira tuntui perässävedettävältä. Tuloksellisesti kuitenkin päivän paras eli yliaikanolla (+3,22). Jekku on kyllä liikkunut agitaukonsa jälkeen pääsääntöisesti ihan kivasti, helmikuun aluevalmennuksessakin sai kehuja vauhdista. En sitten tiedä mikä tänään vaivasi, juoksunarttujen hajut? Keskimmäisessä startissa tein lentävän lähdön, olisi varmaan pitänyt toimia samoin muillakin radoilla, koska Jekulle olisi tärkeä saada vauhti päälle heti alusta lähtien. Vaikka riskillä.

Piru ja Jekku sohvanvaltaajina 22.2.2014.

Piru kyläilee meillä hiihtolomaviikon ajan, tässä pötkötellään Jekun kanssa sohvalla eilen 22.2.2014.

Koiraharrastamiseeni tuli uuden vuoden myötä pari muutosta. Jätin Laikan pois kaverikoiratoiminnasta. Vaikka mummo voikin tällä hetkellä ihan hyvin, minusta oli jo aika tehdä tilaa nuoremmille kavereille. Meiltä jäi viime vuonna jonkin verran käyntejä väliin Laikan terveydentilan vuoksi ja toimintaan riittää kyllä uusia tulijoita. Lisäksi vaihdoin alkuvuodesta agilityseuraa, mikä merkitsee myös sitä, ettei minua nähdä tänä vuonna koetoimitsijan hommissakaan. Vaihtoon ei liity mitään kummempaa, kunhan huomasin harjoittelevani jo neljättä talvikautta seuran ulkopuolella ja tunsin tarvetta karsia velvoitteita kalenteristani.